Tomi Törrönen


Perusteita vuosityöaikakokeiluille

Vuosityöaikaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on yritetty jakaa facebook-ryhmissä, mutta selkeää kuvaa tilanteesta on vaikeaa muodostaa. Siksi yritän tässä kirjoituksessa koota taustaa ja tämän hetkistä tilannetta keskittyen perusopetuksen kokeiluihin. Viittauksilla nykysopimukseen tarkoitan kunnallista opetusalan työ- ja virkaehtosopimusta.

Lainaus OAJ:n sivuilta:

”Opettajien palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen järjestämisen ongelmana on tunnetusti se, että vain osa opettajan työmäärästä ja työajasta, eli opetusvelvollisuus, on säännöksin ja sopimuksin määritelty.”

Näin lukee raportissa, jonka OAJ:n osastopäälliköt Asseri Joutsimäki ja Pentti Jänkälä kirjoittivat vuonna 1976.

 

Ongelmat eivät siis ole tulleet puskista. Toki kehitystä on opetusvelvollisuusjärjestelmässä tapahtunut mm. ys-ajan muodossa. Oppituntien ulkopuolisen työn määrä on oman uranikin aikana kasvanut valtavasti ja sitä normittaa aiempaa vahvemmin mm. opetussuunnitelma. Lisäksi tieto ja viestintätekniikan tulo osaksi työvälineistöä on hämärtänyt entistä enemmän työ- ja vapaa-ajan rajaa. Viesti jäsenistöltä on pitkään ollut tältä osin selvä, jotain pitää tehdä. Siksi myös OAJ:n valtuusto on vaatinut työaikajärjestelmän uudistamista jo vuosien ajan.

Työaikajärjestelmän uudistamisen pohjana on aina sen hetkinen sopimus. Järjestön linjaus on, etteivät uuden sopimuksen ehdot saa olla jäsenistölle heikommat kuin vanhassa. Myös mahdolliset paikalliset ehdoiltaan paremmat sopimukset pyritään huomioimaan. Kukaan ei kuitenkaan pysty huomioimaan missään sopimusmuutoksessa yksilöitä, jotka syystä tai toisesta saavat sopimusta parempaa palkkaa (projektit yms.) tai tekevät sopimusta lyhyempää työaikaa (sopimuksen ulkopuoliset huojennukset tai työmäärän epätasainen jakautuminen).

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikasopimuksella oli kiire siitä yksinkertaisesta syystä, että lainsäädäntö muuttui ja ammatillisen koulutuksen reformi muutti toimintaympäristöä suuntaan jossa perinteistä oppitunnin käsitettä ei enää ole. Oppitunnin ollessa silloin palkanmaksun perusteena, olisivat opettajat ymmärrettävästi varsin heikossa asemassa. Siksi kokeilu muuttui nopeasti sopimukseksi, kuitenkin järjestömme päätöksentekoprosessin mukaisesti ammatillisia opettajaryhmiä kuunnellen.

Nyt eräät toimijat ovat vetäneet tästä aasinsillan perusopetuksen vuosityöaikakokeiluihin ja levittävät absurdia väitettä, että kokeilut yhtäkkiä muuttuisivat sopimusmääräykseksi myös perusopetuksessa tai lukiossa. Muistutan ettei lukioilla ole edes tässä vaiheessa edes kokeilusopimusta. Yksittäisistä perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista päättävät erikseen kyseisen koulun opettajat, paikallinen yhdistys ja ne menevät vielä tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan kautta OAJ:n hallituksen hyväksyttäväksi. Päätös niistä tehdään demokraattisesti, vieläpä monessa portaassa. Siksi on täysin käsittämätön väite, että yksittäiset toimijat OAJ:ssa voisivat ilman demokraattista päätöksenteko prosessia ujuttaa vuosityöajan koko perusopetukseen.

Opetusvelvollisuustyöajassa palkanmaksun pohjana ovat oppitunnit. Moni lisätehtäväkin on korvattu niiden kautta, eli tehtävän on voinut lukea osaksi opetusvelvollisuutta tai saada maksuun ylituntina. Siinä mielessä vuosityöaikakokeilu ei muuta tilannetta. Lisätehtävät voidaan lukea osaksi työaikaa tai korvata työajan ylityksenä.

Suurin ongelma jota pyritään korjaamaan, on oppituntien ulkopuolisen työn rajaaminen. Nykysopimuksessa on tähän jo osittain mekanismi, mutta opettajat eivät valitettavasti käytä sitä. Yhteissuunnitteluaika (ys-aika) on määritelty vuotuisena ja se on perusopetuksessa enintään 126 tuntia. Sen pitäisi riittää pedagogisten arvioiden laatimiseen ja päivittämiseen, vanhempien tapaamiseen, sähköposti- ja wilma-viestintään, kokouksiin, kyselyihin vastaamiseen ja kenties vielä yhteissuunnitteluun. Eikä tämä lista ole vielä missään nimessä kattava. Tämän työajan käytön tulisi olla suunnitelmallista. Silloin voidaan ongelmiin puuttua jo lukuvuoden alussa eikä siinä vaiheessa kun ollaan jo pulassa. Yhteissuunnitteluajan ylitykseen ei ole rahallista korvausmekanismia, siksi korjaukset nykysopimuksessa tulee tehdä työtehtäviä karsimalla.

Opinto-, suunnittelu- ja muuhun opettajatyöhön käytettävää aikaa (turkulaisittain osmo-aika) on 12 tuntia lukuvuodessa. Tämä työaikalaji tuli kilpailukykysopimuksen myötä, mutta nyt on sentään määritelty työaikalaji oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan kouluttautumiseen.

Oppituntien, ys- ja osmo-ajan ulkopuolella määrittämättömänä on ainoastaan oppituntien valmistelu- ja jälkityö. Tämän työajan paisumiseen on johtanut mm. uuden opetussuunnitelman vaikutukset, heterogeenisemmät oppilasryhmät, kasvanut tuen tarve yleisopetuksessa sekä mitä erikummallisimmat ratkaisut jatkuvan arvioinnin toteuttamisessa.

Vuosityöaika on yritys niputtaa nämä kaikki eri tekijät yhteen siten, että kaikki tehtävät ja niihin käytetty aika ovat yhtälailla palkanmaksun perusteena. Vuosityöaikaa ja opv-työaikaa ei voi verrata suoraan keskenään sijoittamalla esim. arviointi- ja jälkityötä kokonaisuutena sitomattomaan työaikaan tai ys-aikaa sidottuun. Aivan kuten oppitunnin toteuttaminen vaatii sekä sidottua että sitomatonta työaikaa, myös monet muut opettajan työtehtävät vaativat kumpaakin työaikaa. Opettajakokous on sidottua työaikaa, mutta siihen valmistautuminen sitomatonta. Kumpaankin tulee resursoida ajankäyttöä.

Mielestäni suurin osa väärinkäsityksistä vuosityöajan suhteen perustuu juuri siihen, että opettajan yksittäiset tehtävät yritetään sijoittaa jompaankumpaan työaikalajiin vanhan jaottelun mukaisesti. Silloin sitomattoman työajan määrä saattaa näyttää pieneltä jos ei ymmärretä, että osa siihen mielletyistä tehtävistä tehdäänkin sidotulla työajalla. Kokeilusopimuksessa maksetaan myös palkkaa kahdelta ja puolelta ylitunnilta. Silloin on ymmärrettävää että esim. yhteissuunnittelua tehdään enemmän koululla. En ole kuullut kenenkään opv-työajassa valittavan siitä, että rehtori vaatii opettamaan ylitunnit koululla lukujärjestyksen mukaiseen aikaan.

Vuosityöaika vaatii siis täysin toisenlaista lähestymistä opettajan työaikaan. Se vaatii myös rehtoreilta ja koulutuksenjärjestäjiltä uutta ajattelumallia. Huolet siitä että työnantaja yrittäisi ”optimoida” ajankäyttöä ja teettää samalla palkalla enemmän oppitunteja ovat aiheellisia, mutta siksi kokeilujen osalta ollaan koko ajan varpaillaan ja katsotaan mihin suuntaan ne menevät. Ensimmäisen vuoden osalta ongelmat voivat hyvin johtua siitä, ettei vanhasta ajattelumallista päästä puolin ja toisin eroon. Siksi kokeilut on linjattu kolmevuotisiksi. Toki jos vastaan tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia, voidaan kokeilu irtisanoa myös aiemmin. On myös hyvä tiedostaa että kokeilusta kieltäytymiselle on paljon muitakin perusteita kuin se että pitää itse sopimusta huonona. Uuden kokeileminen vaatii voimavaroja työyhteisöltä ja uudistus/projekti ähkyssä on tärkeää osata myös kieltäytyä kokeiluista, jos niihin ei yksinkertaisesti ole halua tai paukkuja.

Nyt kokeiluissa on pääosin luokanopettajia. On ehdottoman tärkeää, että kokeiluun saadaan yläkouluja aineenopettajineen. Kokeiluissa ensimmäisen vuoden osalta sitomattoman työajan prosentit on määritetty opetusvelvollisuuden mukaan, sen jälkeen niitä tarkastellaan todellisen tarpeen mukaan. On selvää, että OAJ irtisanoisi kokeilun, jos koulutuksenjärjestäjä linjaisi toisen vuoden sitomattoman työajan prosentit kategorisesti esim. 25 prosenttiin tai selvästi alle todellisen tarpeen. Kokeilusopimusta on mahdotonta kehittää aineenopettajien näkökulmasta, ellei siitä saada kokemusta. Siksi näen tilanteen ongelmallisena juuri heidän osaltaan. Heidän kokemuksiaan ja näkemyksiä sopimuksen kehittämisestä tarvitaan.

 

Tomi Törrönen

pääluottamusmies

luokanopettaja / historianopettaja

OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsen 2018 alkaen


Kuntavaaliehdokkaiden esittelyjä

OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksen Turun yleissivistävien opettajien jaosto järjesti 1.3. turkulaisille kuntavaaliehdokkaille tilaisuuden perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta Turussa.

Tilaisuuteen osallistuneiden ehdokkaiden näkemyksiä pääset lukemaan TÄSTÄ.


Ei koske yleissivistäviä opettajia?!!!

Perjantaina 18.9.2015 järjestettiin Helsingissä työmarkkinajärjestöjen yhteinen mielenosoitus hallituksen pakkolainsäädäntöä vastaan. Moni, lähinnä peruskoulun ja lukion opettaja, ihmetteli, miksi OAJ osallistuu moiseen toimintaan. Eihän tämä meitä koske. Opetuksesta ja koulutuksesta on kohta leikattu jo yli 2 miljardia. Heijastus vaikutuksineen uusimmat laskelmat lähentelevät jo kolmea miljardia euroa. Miksi nyt piti osoittaa mieltään?

Hallituksen kaavailema pakottava lainsäädäntö murskaisi ne periaatteet, joille länsimaissa tuntemamme työmarkkinajärjestelmä on perustunut. Työntekijät ovat voimassaolevista työ- ja virkaehtosopimuksista huolimatta edelleen varsin heikoilla, jos työnantajat päättäisivät heittäytyä täysin mielivaltaisiksi. Siksi laki on turvannut eri asioissa heikommalle osapuolelle eli työntekijälle minimin, jota ei sopimalla saa alittaa. Nyt ollaan määräämässä lailla kattoa, jota ei saa sopimalla ylittää. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on julkisuudessa jo todennut, että opettajien kesäkeskeytykseen tullaan vaatimaan samassa suhteessa lyhennystä kuin nyt on kaavailtu muulle kuntasektorille ja valtion työntekijöille. Myös ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus iskee kipeästi kouluihin, joissa nyt on jo ongelmana, että työntekijät tulevat sairaana töihin.

On totta, että Suomen taloudellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Pyydän kuitenkin jäsenistöltä luottamusta OAJ:n, JUKO:n ja AKAVA:n johtoa kohtaan. Ei siellä olla vaatimassa kohtuuttomuuksia, vaan taistelemassa niitä vastaan.

Toivon myös, että yleissivistävät opettajat näkevät asian laajemmin kuin oman opettajahuoneensa vinkkelistä. Meille tarjotaan työnantajan puolelta tuottavuusloikkaa joka syksy, kun budjettiesityksessä ehdotetaan isompia ryhmiä ja vähemmän kursseja tai tukitoimia. Sijaisia ei palkata, vaan meidät velvoitetaan huolehtimaan myös naapuriluokasta. Vihjataan jopa, että senkin voisi tehdä ilman korvausta. Tämän päälle tarjotaan palkanalennusta, työajanpidennystä, palkatonta sairaslomapäivää ja loman lyhennystä, ihan hallituksen toimesta ilman että työnantajan tarvitsee neuvotella mistään. Ja asia ei muka kuulu meille?

 

Tomi Törrönen

puheenjohtaja

Turun opettajien ammattiyhdistys ry

 

Ps. Perjantaisen mielenosoituksen osalta tiedotus jäsenistölle epäonnistui. Siitä otetaan varmasti vastaisuudessa opiksi.